Elokuu

Elokuu on täällä.

Kesä on ollut onnellinen. Ihania hetkiä yhdessä miehen kanssa. Ei kiirettä minnekään. Isompia ja pienempiä reissuja. Hyvää ruokaa ja juomaa. Päiväunia. Hitaita aamukahveja ulkona. Kirjoja. Järviä, meri ja laitureita. Saunoja. Luonnon rauhaa ja kaupungin vilskettä. Urheilua. Juhlia. Aikaa perheen kanssa. Aurinkoa ja kaatosadetta. Ystäviä.

Syksy, tulevat tutkimukset ja mahdolliset hoidot mietityttävät. En tiedä olenko valmis. Ja toisaalta, olenhan minä. Olisin toivonut, että tänne asti ei koskaan tulla, mutta nyt se kaikki on vääjäämättä edessä. Haluanko todella sitä? Eihän tässä tarvitse tehdä muuta kuin täyttää esitietolomakkeet ja mennä vastaanotolle. Miten se tuntuukin niin vaikealta?

Ulkona paistaa aurinko. Vielä on kesää jäljellä, ajattelen ja yritän unohtaa syksyn haasteet. Ihan vielä ei tarvitse tehdä onneksi mitään.