Odotan vauvaa, mutta en ole raskaana.
IVF-hoidon jonotusaika on hujahtanut nopeasti ja yllättävän kivuttomasti. Nyt, kun seuraavaan lääkäriaikaan on enää noin kolmen viikon odotus, aika on selvästi pysähtynyt. En millään jaksaisi odottaa päivääkään. Kauhistelen sitä, että en yhtään tiedä mitä lääkäriajan jälkeen tapahtuu. Jatkuuko odotus edelleen? Mielessä kummittelee muun muassa sellainen kauhukuva kuin klinikan kesätauko (tammikuussa).
Syksyllä 2007 päätimme miehen kanssa, että jätämme ehkäisyn pois huhtikuussa 2008. Laskettiin, että jos heti sattuisi tärppäämään, olisi minun opinnot vauvan syntyessä hyvässä vaiheessa. Tästä ihanan sinisilmäisestä ja huolettomasta marraskuisesta illasta aloitin odottamisen.
Yrityksen aloitusta, ovulaatiota, testipäivää, kuukautisia ja taas ovulaatiota, raskaushormoonin nousua, raskaushormoonin laskua, ultra-aikaa, laparoskopiasta toipumista, kuukautisia, ovulaatiota, testipäivää ja taas kuukautisia, aikaa lähettävälle lääkärille, aikaa lapsettomuuslääkärille, tutkimuksia, tutkimustuloksia ja hoitoja.
Tänään olen odottanut vauvaa neljä vuotta, kaksi kuukautta, kaksi viikkoa ja neljä päivää.
Ja minä höpsö luulin, että vauvan odotukseen menee kaikkinensa se kymmenen kuukautta.
