Kp 1

Olen jo mukamas niin tottunut tähän, mutta eihän tähän rehellisyyden nimissä voi koskaan tottua.

Body

En ole koskaan ollut sitä ihmistyyppiä, joka ostaa vaatteita tai leluja tulevalle lapselleen jo ennen mahdollista raskautta. Kahden varhaisen keskenmenon ja yhden kohdunulkoisen raskauden jälkeen kävelin kuitenkin silmät kyynelissä kauppaan. Ostin pienen, suloisen bodyn ja päätin, että periksi ei anneta. Kotona itkin sen läpimäräksi.

Aina ajoittain kaivan tämän pienen vaatteen esille. Se symboloi kaikkea sitä mitä olemme menettäneet, mutta myös kaikkea sitä mitä voimme vielä saada.

Elokuussa aloitetaan tutkimukset. Nyt vedetään henkeä ja annetaan kesän tulla.

Tutkimuksia

Tässä tutkimuksia ja mahdollisia hoitoja odotellessa on mukava spekuloida sitä, mikä tässä hommassa mahdollisesti mättää.

Mulla on vahva epäilys, että viimeisimmän KU-raskauden myötä munajohdin vaurioitui. Odotan mielenkiinnolla etenkin aukiolotutkimusta, jonka oletan tehtävän suht' varhaisessa vaiheessa.

Vai miten tutkimukset tällaisessa tapauksessa etenevät? Kertokaa te kokeneemmat!

Askel

Varasin lääkäriajan.
Nyt mennään eteenpäin.

Pysähdys

Ensimmäisen kerran tämän kolmen vuoden aikana meidät luokitellaan nyt virallisesti lapsettomiksi. Tähän asti raskaus on alkanut aina vuoden sisällä edellisestä, joten lapsettomuuden (vuosi ilman raskautta) kriteeri ei ole täyttynyt.

Emme ole kuuluneet myöskään toistuvista keskenmenoista kärsivien joukkoon, koska kohdun ulkopuolisia raskauksia ei lasketa keskenmenoiksi ja kaikkia alkuraskauden keskenmenoja ei ehditty kliinisesti todeta. Toistuvien keskenmenojen tutkimuksiin yritimme, mutta lähetteemme palautettiin kun riittävää näyttöä (kolmea peräkkäistä kliinisesti todettua keskenmenoa) ei ollut.

Nyt kun uutta raskautta ei ole neljääntoista kuukauteen kuulunut, olemme virallisesti lapsettomia.

Miten tästä eteenpäin? En tiedä.

Hoitoihin? Todennäköisesti.

Mihin? En tiedä.

Milloin? En tiedä.

Miten tämä kaikki päättyy? En todellakaan tiedä.