Viimeisen viikon aikana olen voinut melko huonosti. Olen itkenyt, itkenyt ja itkenyt. On väliin mahtunut hyviäkin hetkiä. Olen ollut huolissani itsestäni. Jaksanko minä? Mitä, jos en jaksa?
Toissapäivänä sulatettiin yksi alkio. Ei ollut siirtokelpoinen, oli monitumainen. Eilen sulatettiin kaksi alkiota, joita seurattiin yön yli. Tänään aamulla sain puhelun, että toinen voidaan siirtää. Toinen oli monitumainen.
Kohdussani on kuusisoluinen alkio, enkä oikein tiedä mitä ajatella. Pakkasessa on vielä kaksi nelisoluista odottamassa. Vielä joitakin viikkoja sitten niitä oli yhdeksän. Yhtenä iltana itkin, että kuolevatko ne kaikki käsiin?
Kohdussani oleva ei kuollut. Elävä alkio, melkoinen sissi. Alkakoon siitä elämä. Ihana elämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti